Uutiset

Kasvit tutuiksi kännykällä

 

Virve Rissanen julkaisi Helsingin Sanomissa 11.1.2018 mielenkiintoisen artikkelin, jossa oli hyviä neuvoja siihen, miten selvittää luonnossa kulkiessaan eri kasvien nimiä. Kännykkään ladattavat maksuttomat sovellukset toimivat erinomaisena oppimisympäristönä jos jokin kasvi tai puu herättää mielenkiinnon.


Android-laitteille ladattava PictureThis -sovellus tunnistaa kasvit kuvasta, eli joko puhelimen muistista löytyvästä tai sillä hetkellä otetusta kuvasta. Toinen, laajemmin käytetty sovellus kantaa nimeä PlantNet Plant Identification.

Apple-käyttäjät voivat myös ladata PictureThis -sovelluksen. Ios-käyttöjärjestelmälle on tehty myös erillinen LeafSnap-sovellus puiden tunnistamiseen. Sovellus pyytää kuvan puun lehdestä, ja yrittää tunnistaa sitä tietokirjastonsa avulla.

Edistyneemmät kasvi-ihmiset voivat hyötyä Plantix-sovelluksesta, joka lupaa tunnistaa kasvia vaivaavan taudin kuvan perusteella.

Luonnon vielä ollessa talvilevolla on hyvää aikaa ladata jokin yllä mainituista sovelluksista omaan kännykkäänsä ja harjoitella vaikka puhelimessa valmiina olevien kasvikuvien kanssa. Ja ei aikaakaan kun sovelluksen käyttöä voi harjoitella tunnistamalla kasveja suoraan paikanpäällä, joten tervetuloa testaamaan tunnistaako sinun puhelimesi vaikka lumikellon, joka on yksi aikaisemmista kukintonsa aloittavista narsissikasveista siirtolapuutarhallamme.

 

---

80-vuotias Kupittaan siirtolapuutarha on kaikkien kaupunkilaisten helmi

LUKIJOILTA: Turun Sanomat 11.5.2017 

Kupittaan siirtolapuutarhaa uhkaa jälleen kerran lopettaminen alueelle kohdistuvan rakennuspaineen vuoksi.

Kaupunki haluaa lopettaa viljelyn vuonna 2020 ja siirtää puutarhan Koroisiin.

Kuka on kaupunki? Kuka haluaa puutarhan lopettamista? Kaupunkilaiset haluavat lisää siirtolapuutarhapalstoja − lähelle!

Kupittaan siirtolapuutarha on avoin kaikille kaupunkilaisille tulla viettämään päiväsaikaansa puutarhan yhteisillä alueilla.

Kyseessä on kaupunkilaisten itsensä ylläpitämä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään monimuotoinen puisto, joka on sinnitellyt ja sopeutunut muutoksiin onnistuneesti yli 80 vuoden ajan.

Mökit ovat edelleen pienempiä kuin missään muualla Suomessa, sähköttömiä ja vedettömiä, mutta rakkaudella muunneltuja vastaamaan kunkin palstalaisen tarpeita joko asumuksina tai kalustovajoina.

Palstanhoitajista moni on eläkeiässä, joukossa useampi yli 80-vuotias rautarouva, jonka kuntoa ja elämälaatua puutarhaviljely ja siirtolapuutarhayhteisöelämä pitävät yllä.

Puutarhassa tuotetaan edelleen suuria määriä lähiruokaa, käsivoimin, nykyisin ilman kemiallisia torjunta-aineita, kiertotaloudessa.

Puutarhassa kasvaa eri vuosikymmenten suosikkikasvien kirjo ja myös harvinaisempia kasveja. Erityisenä aarteena ovat vanhat omenapuut, joiden lajirunsautta juuri tutkitaan osana kansallista kasvigeenivaraohjelmaa.

Puutarhassa pidetään yllä vanhoja kasvikantoja ja kokeillaan uusia, hoidetaan kaupunkieläimiä maaperän eliöistä pölyttäjiin, siileihin ja lintuihin. Puutarhassa ylläpidetään kaupunkiluonnon moninaisuutta aivan toisessa mitassa kuin kaupungin muissa puistoissa.

Maanomistaja, Turun kaupunki, haluaa alueen joko rakennusmaaksi tai kaikkien kaupunkilaisten käyttämäksi ja arvostamaksi puutarhaksi.

Ongelmana on, että kaupunkilaiset tuntevat alueen huonosti, eivätkä huomaa vierailla paikalla − kaikkein huonoimmin päättäjämme.

Puutarhalaiset eivät ole some-velhoja, mutta he tekevät paljon työtä ja yhteistyötä saadakseen kaupunkilaiset huomaamaan puutarhahelmensä.

Puutarhassa toimii 4H:n kesäkahvila tänä vuonna kolmatta kesää. Lähiseudun palvelutalojen asukkaat tekevät vierailuja puutarhaan.

Koululaiset, lapset: tervetuloa puutarhan elämyspoluille! Luontoa kaipaavat, tulkaa alueelle tänä kesänä kehitettävään perhospuistoon! Kaikki kaupunkilaiset, tulkaa kasvukauden eri vaiheissa nauttimaan puutarhapalstojen kirjosta, väreistä, tuoksuista, lajirunsaudesta!

 

Sirkku Pihlman

Museologian tutkija, Turun yliopisto

Maarit Heinonen

Tutkija, Luonnonvarakeskus

Hilma Kinnanen

Omena-asiantuntija

Aaja Peura

Museopuutarhuri

Paula Heiska, siirtolapuutarhuri, Kupittaa

TS.KOTI PUUTARHA | Sanna Tulonen |  6.4.2017 6:00

Kupittaan siirtolapuutarhan perinnekasvit uuden edessä

Kupittaan siirtolapuutarha on aarreaitta vanhoista viljelykasveista kiinnostuneelle. Perinnekasveja vaaliva Paula Heiska on viljellyt palstaansa parikymmentä vuotta. Siirtolapuutarhan vuokrasopimus kaupungin kanssa päättyy vuonna 2020, ja uhkakuvana on puutarhan siirto toiseen paikkaan.

Pensasaidan välistä avautuu portti, josta astutaan Kupittaan siirtolapuutarhan keskusaukiolle. Aukiolla seisoo aikoinaan talkoilla rakennettu keskusmaja, joka on siirtolapuutarhan asukkaiden yhteisessä käytössä. Ympärillä kukoistavat puutarhapalstat. Siirtolapuutarhan sorakäytävillä kulkiessaan pääsee ihailemaan vanhoja viljelykasveja ja kekseliäästi somistettuja pihoja.

Kupittaan siirtolapuutarhaan kuuluu lähemmäs 70 tonttia, ja mökkejä on jäljellä kymmenkunta vähemmän. Alkuaan puutarha on perustettu vuonna 1934. Pikkuiset mökit rakennettiin paikoilleen hieman myöhemmin. Siirtolapuutarha suunniteltiin erityisesti työväen tarpeisiin. Palstoilla muillekin kuin maanomistajille avautui mahdollisuus viljellä ja harrastaa puutarhanhoitoa.

Pieni punainen portti kutsuu Paula Heiskan palstalle. Heiska on viljellyt tonttiaan parinkymmenen vuoden ajan sen jälkeen kun palsta päätyi hänen hoteisiinsa tuttujen kautta. Entisen puutarhateknikon muuttaessa paikalle tontti oli päässyt heinittymään, mutta nykyisellään se tarjoaa tarkkaan vaalitun maaperän lukuisille kasvilajikkeille.

Heiskan palstalla kasvaa monia Kupittaan siirtolapuutarhalle tyypillisiä kasveja. Pihassa viihtyvät erilaiset perinnekasvit, sipulikasvit ja perennat. Ryhmyinen omenapuu levittää oksansa suojaavasti kukkapenkkien yli.

Tuossa helottavat sormustinkukka, tiikerililja ja kehäkukka. Tässä taas kasvatetaan lipstikkaa, meiramia ja muita maustekasveja. Puutarhan perällä rehottaa raparperi.
– Kerään viljelyä varten omien kasvien siemeniä. Haluan säilyttää palstallani vanhoja kasveja, Heiska sanoo.

Paula Heiskan palstalla kypsyvät myös monet marjat, kuten karviaiset. Rohtosuopayrtti on sekä koriste- että rohdoskasvi. Malva on vanha maatiaiskasvi.

Yli 80-vuotiaan siirtolapuutarhan kasvillisuutta ei ole tieteellisesti kartoitettu. Luonnonvarakeskus ja Turun yliopiston museologian oppiaine ovat kuitenkin kahtena viime kesänä koonneet tietoja etenkin vanhoista puutarhakasveista. Työssä ovat auttaneet myös turkulaiset kasviharrastajat.

Luonnonvarakeskus on tutkinut Kupittaalla vanhoja sipulikukkia, syysleimuja ja omenapuita osana Kansallista kasvigeenivaraohjelmaa.

”PUUT OVAT OLLEET HYVÄSSÄ HOIDOSSA, SILLÄ VANHAT YKSILÖT OVAT HUOMIONARVOISEN HYVÄKUNTOISIA.”

Yhteensä 22 vanhasta omenapuusta tehtiin DNA-sormenjälkitutkimus tavoitteena selvittää mitä lajikkeita ne ovat. Tutkimustyö kuuluu mukaan omenahankkeeseen, jossa kootaan tietoa vanhoista, Suomen olosuhteissa menestyvistä lajikkeista.
– Onnistuimme tunnistamaan 16 erilaista omenalajiketta. Uskomme, että lajikkeiden lukumäärä on tätäkin suurempi. Siirtolapuutarhassa kasvaa vanhoista puutarhoista tavattavia vanhoja ulkomaisia omenalajikkeita, kuten Antonovkaa, Loboa, Åkeroa ja kaneleita. Löysimme myös yllättäviä harvinaisuuksia kuten paikallisomenalajikkeet Linnan Omenan ja Pieksämäen Omenan, Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen kertoo.

Vanhoja omenapuita siirtolapuutarhassa on kaiken kaikkiaan noin 280. Säilyneet vanhimmat puut on oletettavasti istutettu puutarhaan samaan aikaan kun sinne rakennettiin mökit.
– Puut ovat olleet hyvässä hoidossa, sillä vanhat yksilöt ovat huomionarvoisen hyväkuntoisia, Heinonen sanoo.

Turun yliopiston museologian oppiaine on koonnut palstakohtaisesti tietoa puutarhan vanhoista kasveista ja dokumentoinut lisäksi alueen rakennettua ympäristöä. Tietojen kokoamistyötä ovat tehneet oppiaineen opiskelijat tutkija Sirkku Pihlmanin ohjauksessa.
– Kasveja on tunnistettu reilusti yli viisisataa, mutta työ on kesken, ja se jatkuu koko ajan. Siirtolapuutarhassa kasvaa useita harvinaisia lajeja kuten keltainen metsätulppaani, Pihlman toteaa.

Tutkija pitää Kupittaan siirtolapuutarhaa perinnekasvien aarreaittana ja täysin korvaamattomana kaupunkiviljelyalueena. Puutarhan nykyinen vuokrasopimus kaupungin kanssa on kuitenkin päättymässä vuonna 2020, ja Pihlman pitää vaarana, että sopimuksen loppuessa häviävät myös alueen kasvillisuus sekä siihen liittyvät tiedot ja osaaminen.

Vuokrasopimuksen päättyminen saattaa nimittäin merkitä siirtolapuutarhan lopettamista Kupittaalta ja puutarhan siirtämistä kokonaan toiseen paikkaan. Päätöstä Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuudesta ei ole vielä tehty.

Palstanpitäjänä Heiska vastustaa suunnitelmaa vaihtaa puutarha toiseen paikkaan.
– Olen pitänyt palstaa elämäntyönäni, ja tämä paikka on minulle rakas. Uudelle alueelle en aio lähteä. Tätä kasvatustyötä ei voi siirtää sinne, Heiska suree.

Kupittaan siirtolapuutarhan vuokra-ajan jatkuminen kaupungilta on ollut ennenkin epävarmaa, ja eri vuosikymmenet ovat todistaneet puutarhan asukkaiden jännitystä.

Juuri nyt palstoilla ryhdytään kuitenkin kevätpuuhiin. Omenapuut on leikattu, ja puutarha herää taas eloon talven jälkeen. Väki kerääntyy hoitamaan viljelyksiään ja viettämään aikaa yhdessä. Puutarhalla pidetään kahvilaa, järjestetään talkoita, pelataan petankkia.

TS 8.8.2016

 

Puutarhalla kävijämääräennätys!

 

Turun Kupittaan siirtolapuutarha osallistui sunnuntaina 7.8.2016 Avoimet puutarhat - tapahtumaan.  Kävijöiden paljous yllätti totaalisesti kaikki puutarhalaiset.  Puutarhaan tutustuneiden kommenteista päätellen siirtolapuutarhatoiminta tuntuu kiinnostavan vuosi vuodelta aina suurempaa joukkoa aina nuorista aikuisista seniorisarjaan ja monet totesivatkin puutarhan olevan onni koko kaupungille. Siirtolapuutarhan kasvit herättivät myös monen mielenkiinnon ja vinkkejä omaan pihaan haettiin palstanviljelijöiltä.  Siirtolapuutarha onkin saanut viimeaikoina paljon huomiota juuri kasvillisuutensa ansiosta.

Saimme myös hienoa näkyvyyttä Turun Sanomissa heti tapahtumaa seuranneena päivänä, kiitos toimittaja Sara Harjulle kattavasta haastattelukokonaisuudessa, jossa puheenvuoron olivat saaneet niin palstanpitäjät kuin vieraatkin.

Kesä jatkuu ja niin myös Kupittaan siirtolapuutarhan toiminta. Tulossa on mm. siirtolapuutarhan nuorten 4H:n vetämässä kesäkahvilassa ensi su 14.8. järjestettävä lasten päivä, johon kuuluu myös lapsille suunnattu oma seikkailukierros.  Tarkempaa tietoa tulossa kahvilan omille Facebook sivuille "Kupittaan kesäkahvila".

Elokuun viimeisellä viikolla olemme mukana Kupittaan kaupunginosaviikoilla. Siirtolapuutarhan päivä on to 25.8.  Ohjelmassa kävelykierros siirtolapuutarhalla ja paneelikeskustelu puutarhan tulevaisuudesta.  Tästä tarkemmin "Kaupunginosaviikot" Facebook sivulla.

Muinaistulien yölle la 27.8  suunnitteilla puutarhan valaistusta.

Ja lopuksi paljon kyseltyä asiaa:

Kesäkahvilan päättäjäiset ovat su 28.8, joten vielä ehtii nauttimaan kahvilan ihanista leivonnaisista, joita voi ostaa myös mukaan.

 

 

Kupittaan siirtolapuutarhan yksi alkuperäisimmistä mökeistä.

 

YLE 19.4.2016 klo 11:39

 

Puutarhayhdistys kavahtaa siirtoaikeita: "Kupittaan siirtolapuutarhalle paras paikka on Kupittaa"

Työryhmä selvitti vaihtoehtoja paikoista, jonne Kupittaan siirtolapuutarha voisi muuttaa. Alueen maanvuokrasopimus on päättymässä 2020. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja on kummissaan muuttoaikeista.

 

 

Kupittaan siirtolapuutarhan jatko on ollut vaakalaudalla vuosia. Turun kaupungin työryhmä on pohtinut vaihtoehtoja siirtolapuutarhan uudeksi sijainniksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi esille nousi Koroinen.

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Eija Meriluodon mielestä Koroinen ei ole hyvä vaihtoehto.

– Kupittaan siirtolapuutarhalle paras paikka on Kupittaa. Koroinen olisi työryhmän vaihtoehdoista paras vain sen vuoksi, että se on lähellä kaupunkia. Siirtolapuutarhalle paikka ei kuitenkaan ole sopiva siksi, että tutkimuksien mukaan maa on hyvin kiinteää savimaata. Alueen poikki kulkee myös voimalinja. Rautatie on mielestäni pienin haitta, Meriluoto sanoo.

Puutarhan pitäisi olla Turun ylpeys

Siirtolapuutarhalaisia askarruttaa, miten kahden hehtaarin siirtolapuutarha-alueen muuttaminen toiseen paikkaan on ylipäätään mahdollista.

– Ei ole mikään siirto, jos sinne rakennetaan uudet mökit ja istutetaan uudet kasvit. Se on Kupittaan siirtolapuutarhan hävittäminen, Eija Meriluoto sanoo.

Meriluodon mielestä on ristiriitaista, että vaikka Turun kaupungin strategiaan kuuluu kestävä kehitys, se on laittamassa Kupittaan siirtolapuutarhaa maan tasalle.

– Kestävän kehityksen periaatteella tulee ehdottomasti jatkaa toimintaa sillä paikalla, missä se nyt on. Tuntuu kummalliselta, että puhutaan viherkatoista ja kaupunkiviljelystä niin positiivisesti ja samassa ollaan hävittämässä puutarhakeidasta Turussa. Sen pitäisi olla Turun ylpeys, Meriluoto sanoo.

 

Mistä on kyse?

  • Kupittaan siirtolapuutarhan maanvuokrasopimus päättyy vuonna 2020

  • Kaupungin työryhmä selvitti vaihtoehtoja siirtolapuutarhan uudeksi sijainniksi ja paras vaihtoehto oli ryhmän puheenjohtajan mielestä Koroinen

  • Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtajaa aikeet kummastuttavat

 

Uutisia:

Kupittaan siirtolapuutarha voi joutua muuttamaan – suuntana Koroinen?

Kupittaan siirtolapuutarhan vuokrasopimus on päättymässä vuonna 2020, ja sitä voi odottaa mahdollinen muutto muualle. Kaupungin työryhmä on kartoittanut sopivia vaihtoehtoja.

 

– Olemme kartoittaneet kaikki Turussa olevat suuremmat alueet, joissa ei ole rakennuksia, kertoo työryhmän puheenjohtajana toimiva kaupungin maanhankintapäällikkö Ilkka Uusi-Uola.  Samalla hän korostaa että päätöstä siirtolapuutarhan siirrolle ei ole vielä tehty ja että hän siirtää pallon nyt poliitikoille, joilta toivoisi vielä tämän vuoden puolella päätöstä siirtolapuutarhan tulevaisuudesta.

Kupittaan siirtolapuutarhan uudeksi sijoituspaikaksi ei sovi aivan mikä tahansa alue. Paikan on sovelluttava viljelyyn, ja lisäksi sen on oltava riittävän suuri korvaamaan Kupittaan kahden hehtaarin alue. Paikka ei myöskään saa olla liian kaukana keskustasta. Huomioon on otettava myös kunnallistekniikan kustannukset ja paikallisliikenne. Jos kaupungin päättäjät päättävät siirtää Kupittaan siirtolapuutarhan, meidän täytyy tietää minne. Maansuunnittelu kestää kauan, joten on välttämätöntä saada tieto hyvissä ajoin etukäteen, toteaa Uusi-Uola.

Turun kaupungin asettama työryhmä esittää, että puutarhan voisi siirtää Koroisiin, Hirvensalon Illoisiin, Muhkuriin, Raunistulaan, Skanssiin tai Vättiin.

 

Lainaus: JOHANNA VENTUS ÅBOLAND OCH ÅBO

18.4.2016 klo 8:21 | päivitetty 18.4.2016 klo 8:23

 

Lue aiheesta enemmän:

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/04/18/snart-avgors-framtiden-kolonitradgarden-i-kuppis

http://yle.fi/uutiset/kupittaan_siirtolapuutarha_voi_joutua_muuttamaan__suuntana_koroinen/8818156

 

 

 

PDF-tiedostoSiirtolapuutarhojen geenivarat_MaaritHeinonen.pdf (5.1 MB)
Perinnekasvien mahdollisuuksista ikäihmisten aktivoinnissa